Moi.
Aikaa on kulunut taas, ja liikaa on lyhyesä ajassa tapahtunut.
Nyt katson ikkunasta aurinkoista syysmaisemaa, oranssin ja keltaisen sävyjen merta,
yksin,
pienessä koirankopissani, josta muutan kohta pois.
Elämä on taas muuttunut.
Sisimmissäni olen silti levollinen.
Asiasta kukkaruukkuun. Mulla oli toissapäivänä nenäverenvuotoja hurjat neljä(4) kertaa. Oli hieman heikko happi ja voin luvata teille, ettei sillon ole hyvä idea juoda yhtään alkoholia. Pitäkää mielessä.
Mun Australia-haave näyttää päivä päivältä kirkkaammalta ja viime viikkoina se todellisuus on ruvennu pelottamaan. Oon hiljalleen ruvennut tajuamaan, että oikeesti lähden jonnekin toiselle puolelle maailmaa asumaan, missä en tunne ketään. Täysin uusi, puhdas pöytä. Vaatii luonnetta.
Writers block.
Oli paljon kaikkea, mitä halusin kertoa, mutten vaan saa muodostettua niitä lauseiksi.
Mitähän kaikkea hullua oon tässä viime aikoina tehny.
Oon ruvennu lenkkeilemään taas enempi, se on aika hullua.
Mun viimeisimmästä tupakasta on kohta puoli vuotta.
Tilalle on tullut paha tapa syödä purkkaa ja pastilleja.
Ja pelata uhkapelejä.
Oon harjotellu pianonsoittoa ja melkein osaan yhden simppelin biisin soittaa.
Ajoin yks yö GT86 kovempaa mitä ikinä myöntäisin.
Ja käytiin tossa joku aika sitten radalla ajamassa laillisesti kovaa.
Irtisanoin kämppäni vaikkei uudesta kodista ole tietoakaan vielä.
Meinasin jo myydä kaiken omaisuuteni pois, kun siivosin kaappeja.
Okei, pieniä holtittomia hetkiä välillä,
mutta syynä niille on varmaankin sekava elämänvaihe, joka johti eroon.
Jep. Se on aika hullua.
